sunnuntai 16. marraskuuta 2008

9 vuotta


Marraskuu 1999.
Tästä se alkoi.
Äitiys.



Isän sylissä varovainen kurkistus maailmaan.
Kaikki niin uutta ja ihmeellistä.
Meille kaikille.



Nyt jo iso poika.
Tai ainakin aika iso.
Tuntuu erilaiselta olla 9-vuotias,
kuin 8-vuotias.
Mutta kuulemma vain pienesti.



Ihailen mm. Krissen ja Kinuskikissan tekemiä uskomattomia kakkuluomuksia.
Itse en osaa äpöstää yhtä upeita...
Kakkuni on aina samanlaisia kermatekeleitä.
Väliin perinteisesti mansikkahilloa ja banaania.
Päälle kermat ja lasten laittamat koristelut.
Tällä kertaa ei kuitenkaan karkeista,
vaan hedelmistä.



Hyvää, vaikkakin mielikuvituksetonta...

6 kommenttia:

Antzu kirjoitti...

Onnea 9-vuotiaalle :)

Joko teillä esiintyy minkäänsortin esimurrosikää?? Meillä vähäsen... ja innolla (??) jo odotan sitä oikeaa murrosikää :D

NamiNami kakku :p

Anonyymi kirjoitti...

Onko sillä kakun näöllä väliä jos se kakku on hyvää? ;) Minä kun en osaa edes leipoa... :D Onnitteluja synttärisankarille :)

melkoelli kirjoitti...

Antzu: Olen esittänyt aivan samaa kysymystä muille ystävilleni, joilla on saman ikäisiä lapsia..! Eli kyllä meillä jonkun sortin esimurrosikää esiintyy... =/

Taru: Niinpä niin. Pääasia että kakku on hyvää.
Toki olisin esitellyt mieluummin jotain upeaa luomusta peruskakun sijaan, mutta kun tasan ei käy onnenlahjat... ;D

melkoelli kirjoitti...

Taru: Kerron onnitteluterveiset Miriksen tultua koulusta. =)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kunniasta! Olen iloinen, kun kerrot ihailevasi tekemiäni kakkuja. Kiitos...tämä piristi!

melkoelli kirjoitti...

Krisse: Olet sen kunnian todellakin ansainnut!

LinkWithin

Related Posts kanssa Thumbnails