Kaaos

Kauniita, siistejä ja inspiroivia kotikuvia on aina ilo katsella. Kyllä minäkin sitä rakastan, siistiä kotia. Ihan oikeasti, kukapa ei rakastaisi! Viime viikolla totuus oli kuitenkin jotain ihan muuta.
Jos nyt satut olemaan kovin herkkä(öö...vatsainen?), niin suosittelen: älä lue tämän pidemmälle, vaan vaihda suosiolla sivua.
Välittömästi.

Tämä postaus EI sisällä mitään inspiroivaa.

Tämä EI sovi herkille ihmisille.

Tässä EI ole mitään kaunista.

Totuus on nimittäin, että viime viikolla huushollimme oli todellinen hävityksen kauhistus:

Kuka nousi viimeisenä?

Olohuoneessa arjen tunnelman voi aistia niin konkreettisesti...

Lapsiperheen kodissa sisustuksen yksityiskohdat vaihtelevat usein.

Tässä olohuoneen pöydällä ollut asetelma viime viikolta...

Jotkut yksityiskohdat taas kestävät odotettua pidempään...

Miksi lelujen kulkusuunta on vain lelulaatikosta poispäin?
Mut hei, imuroitukin siis on..!

Eteisen neliötkin tehokäytössä,

sinne voi kerätä kivasti kaikenlaista roinaa mm. portaiden alle.

Kirppislaatikoita matkalla jonnekin.

Liukuovien kiinni pysyminen on kovin satunnaista.

Ja mihinkäs tämä kaksikko on matkalla keskellä eteisen lattiaa?

Sulassa sovussa mono ja nappis...

Pupan huoneessa tunnelma jatkuu...

Keinutuolin mattokin sinnepäin.

Juuri niinkuin Puppa sen haluaa aina olevan.

Ja keittiö, kodin sydänkö?

Ehkä jossain mielessä...

Jouluverhot ikkunassa ja muutenkin kaikki näpsäkästi käden ulottuvilla.

Kodinhoitohuone viimeisenä.

Ei todellakaan vähäisimpänä...

Enkä jaksa edes selitellä.

Häpeän vain.

Nyt ihan julkisestikin.

Eikä tässä edes vielä kaikki.

Huomattavasti suurempi kaaos on pääni sisällä...