maanantai 4. tammikuuta 2010

Tuoksuja

Hajuveden ostaminen lahjaksi on aina pieni riski. Mitä jos ei olekaa yhtään mieleinen? Toisaalta hajuvesi on henkilökohtainen ja mielestäni täydellinen lahja naiselle, jos onnistuu löytämään mieluisan tuoksun. Edellyttäen tietysti sitä, että lahjan saaja ylipäätään arvostaa hajuvesiä tai kosmetiikkaa.
Tänä vuonna (tai siis tietysti viime vuonna, jos tarkkoja ollaan...) otin riskin ja ostin Systerille joululahjaksi hajuveden. Tiesin pari hajuvettä, joita Systeri oli käyttänyt ennemmin ja niillä tiedoilla menin kemppariin. Sain todella hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja ihanista tuoksuista huumaantuneena päädyin lopulta Lancomen uutuustuoksuun. Se oli sellainen, joka mielestäni sopi Systerille ja toisaalta sellainen josta itse tykkäsin.
Heti aattona sain kännykkääni viestin: Systerikin tykkäsi.



"Lancomen uutuustuoksu Hypnôse Senses on keimaileva kuin ranskatar: täynnä kiehtovaa, leikkisää ja eloisaa naisellisuutta. Parfyymin luojat kuvailevat sitä vihjailevana tuoksuna, joka herättää aistit.
Täyteläinen ja intensiivinen patsuli antaa tuoksulle syvän ja metsäisen vivahteen. Tuoksun sydämessä on aistittavissa kukkaistuoksuja ja hedelmäistä makeutta. Kiinan oliivipuuksi kutsuttu osmanthus-kukka tuo mukaan vielä aprikoosimaisen säväyksen."
Itsellenikin toivoin tuoksua lahjaksi. Vinkkasin miehelle (lue: kirjoitin paperille) Systerille ostamastani tuoksusta ja lisäksi parista muusta mielenkiintoisesta tuoksusta. Dolce & Gabbanalta oli tullut mielenkiintoisia uutuustuoksuja kaksi naiselle, kaksi miehelle sekä yksi unisex tuoksu. Niistä naisten tuoksuista jotenkin innostuin kempparissa käydessäni. Olivat ihan erilaisia, kuin aikaisemmin käyttämäni tuoksut, mutta silti jostain syystä viehätyin niihin. Voisin kuvitella, ettei niihin ihan heti kyllästykään.
Ja kuinka ollakaan: aattona paketistani paljastui D & G:n 18 La Lune. Pullo näyttää lähinnä miesten partavesipullolta ja kun kokokin on peräti 100ml, niin on aika maskuliininen ilmestys. Tuoksu on kyllä varsin mielenkiintoinen. Ehkä paremmin päivään, kuin iltaan sopiva.


"18 La Lune Dolce & Gabbanalta on eau de toilette joka lanseerattiin 2009 ja se on hypnotisoiva, rajoja raottava sekoitus kukkivaa liljaa, ruusua ja lämpimämpiä nahan ja myskin vivahteita. Vaikutelma on mystinen joka ei ole miehinen eikä naisellinen muttei myöskään unisex, vaan se liikkuu dynaamisen vapauden avulla ja levittää Dolce & Gabbanan tunnettua luonnetta."

Ensituoksu: Bergamotti, lilja

Sydäntuoksu: Ruusu, tuubiruusu
Pohjatuoksu: Iirisjuuri, nahka, santelipuu, myski

Totuus on se, että itselleni aniharvoin ostelen tällaisia arvokkaampia tuoksuja. Yleensä ostan niitä vain laivalta tai ulkomaanreissulta ja sellaisetkin on äärimmäisen harvinaisia. Arkisin olen käyttänyt paljon edullisempia tuoksuja mm. Oriflamelta (omalta edustusajalta on vielä useita tuoksuja jäljellä, elleivät ole menneet jo vanhaksikin...) ja viimeksi on käytössä ollut lahjaksi saamani Yves Rocherin tuoksu. Nämä halvemmat tuoksut vain ei tunnu kestävän iholla kovinkaan pitkään. Ei minulla niitä silti tule koskaan lisättyäkään päivän aikana.
No, joskus on kiva saada pieni ripaus ylellisyyttä sinne arkeenkin. Tuota D & G:n tuoksua en aio jättää nyt kaappiin odottamaan jotain erityistä tilaisuutta. Ripsin sitä päälleni lähes joka päivä. On se sen verran iso pullo, ettei heti pääse loppumaankaan.

6 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Itselläni on loistava hajuvesinenä ja osaan ostaa haju-ja partavesiä lahjaksi. Ne yleensä osuvat aina nappiin, mutta olen muutenkin nenäihmisiä.

Lancomen tuoksuista en itse pidä lainkaan, mutta kiva että siskosi tykkäsi. Mitä hän on aiemmin käyttänyt? Uteliaisuuteni heräsi=)

Minulla on melko paljon hajuvesiä, vaikkei enää niin paljon kuin ennen. Suosikkini jo 20v on ollut Escada No2. Yli 10v iltatuoksusuosikki on ollut Escada Collection.

Päivätuoksusuosikkeja yli viiden vuoden ajan on ollut Elisabeth Ardenin Green Tea. Tykkään raikkaista tuoksuista päivällä!

Minulla löytyy mm. Carolina Herreran Chic, Guccin Rush 2, Diorin 1947 ja monia muitakin tuoksuja kaapista.

Mitään Yves Rochereita tai markettituoksuja en käytä oikeastaan ollenkaan, en vain pidä niistä. Nuorempana toki oli edullisuutensa vuoksi, joskus koulutyttönä.

mimmuli kirjoitti...

kaneli vitosta juhlaan ja arkena harvoin mittään. siskosi sai hienon lahjan.

HIIRIEMO kirjoitti...

Nuo tuoksukuvaukset ovat aina niin jännittäviä! Itselläni moniin tuoksuihin liittyy rakkaita muistoja. Kun 18 vuotta sitten tapasin mieheni, käytin Lancomen Tresoria. Tuoksusta tulee nuoruus mieleen, vaikka en itse tuota hajuvettä tuon ajan jälkeen ole käyttänytkään. Harvoin käytän tuoksuja muutenkaan, kun työ on sellainen, ettei tuoksuja voi käyttää. Pidän kuitenkin tuoksuista ja tuoksumaailmasta, vaikka harvoin tulee mitään uutta kokeiltua.

Heli kirjoitti...

Minä olen vissiin vähän outo, kun en käytä yhtään mitään tuoksuja.. Joskus nuorena saatoin jotain laittaa, mutta enää en ikinä, en edes omista yhtään ainutta tuoksua. Ihovoiteetkin ostan apteekista tuoksuttomina, heti jos on vaikka käsirasvassa tuoksua niin vierastan sitä.

Itse asiassa luulen, että olen jollain lailla vähän yliherkkä tuoksuille, saan niistä helposti päänsärkyä. Toki on ihaniakin tuoksuja, en vaan osaa itselläni käyttää.

melkoelli kirjoitti...

Jarna: Minäkään en tykännyt YHTÄÄN siitä Lancomen aikaisemmin lanseeratusta Hypnose -tuoksusta ja olinkin aika asenteellinen, kun myyjä rupesi esittelemään, että Lancomelta on tullut uusi tuoksu... Tämä uusi tuoksu oli kuitenkin mielestäni paljon pehmeämpi ja naisellisempi, kuin se Hypnose.
Systerin tiedän käyttäneen ennemmin mm. Estee Lauderin Pleasure (löytyy meidän molempien lempituoksuista =) ) ja Nina Ricciä.
Kyllä minä noista edullisemmistakin hajuvesistä löydän hyviä tuoksuja. En moiti niissä muuta kuin sitä, että tuoksu ei iholla kestä. Tosin, en muistakaan koska olisin viimeksi ostanut itse itselleni hajuvettä... Ehkä silloin, kun olin Oriflamessa mukana. Silloin löytyi esittelyboxista kaikki.

Mimmuli: Minulla on joskus ollu "kaneli 19..." Siitä en kyllä oikein tykännyt. Vitosesta mulla ei ole mitään mielikuvaa.

Hiiriemo: Tresoria en ole itse koskaan käyttänyt, mutta muistan joskus ammoisina aikoina, kun Volare -tuoksu lanseerattiin Oriflamelle, niin siitä sanottiin, että se on Tresorin jäljitelmätuoksu. Se onkin ollut Oriflamen myydyimpiä tuoksuja. Nykyinen Volare on tosin hieman muunneltu alkuperäisestä (pullokin muuttunut).

Heli: Kaikkihan ei kestä tuoksuja, tai ei yksinkertaisesti vain piittaa tuoksuista. Joskus vuosia-vuosia sitten isälläni paisui kasvot ihan mahottomaksi ja oli ihan tulipunaiset. Meni lääkäriin ja diagnoosi oli "allerginen hajusteille". Siihen loppui isän Mennenin käyttö. ;) Nykyään isä kestää kyllä mietoja hajusteita. Ei edelleenkään käytä partavesiä, mutta jotain partabalsameita pystyy käyttään.
Tuolloin kuulin minäkin ensimmäisen kerran, että joku voi olla hajusteille allerginen. Ja outoa, että se tuli isällekin yhtäkkiä. Oli sitä ennen käyttänyt Menneniä vuosikausia. Tai jos se saikin vain vuosien saatossa yliannostuksen siitä kauheasta tökötistä... ;D

jarna kirjoitti...

Joo, tidän monia jotka rakastaa Lancomen tuoksuja. Ne eivät juurikaan muunnu iholla, vaan toistuvat melko samanlaisina kuin pullossa ja se on juuri yksi asia josta en tykkää.

Unohdin mainita yhden tämän hetken uutuussuosikistani, joka on Calvin Klainin Euphoria ja Euphoria Blossom.

Mulle tulee myös joistain tuoksuista pää kipeäksi ja aivastuttaa. Tällaisia ovat monet liian tykit partavedet, Isseye Miayakin jotkut tuoksut sekä monet huuhteluaineet.

80-90-luvuilla käytin Balahea, Loulouta, Anais Anaisia, White Muskia ja monia muita, joihin en enää koskisi=)

Ostin tuolloin myös Tresorin, mutta koska en tykännyt, annoin siskolleni. Siskollani oli myös mm. Poison, Elisabeth Ardenin Red Door ja muita joita itse kammosin. Sisko puolestaan kammosi minun tuoksujani =D

Chanel 5 ostin joskus, mutta jouduin antamaan anopille, kun en viihtynyt siinä. Sama kävi Channel Changelle.

LinkWithin

Related Posts kanssa Thumbnails