tiistai 19. tammikuuta 2010

Kaaos

Kauniita, siistejä ja inspiroivia kotikuvia on aina ilo katsella. Kyllä minäkin sitä rakastan, siistiä kotia. Ihan oikeasti, kukapa ei rakastaisi! Viime viikolla totuus oli kuitenkin jotain ihan muuta.
Jos nyt satut olemaan kovin herkkä(öö...vatsainen?), niin suosittelen: älä lue tämän pidemmälle, vaan vaihda suosiolla sivua.
Välittömästi.
Tämä postaus EI sisällä mitään inspiroivaa.
Tämä EI sovi herkille ihmisille.
Tässä EI ole mitään kaunista.

Totuus on nimittäin, että viime viikolla huushollimme oli todellinen hävityksen kauhistus:


Kuka nousi viimeisenä?


Olohuoneessa arjen tunnelman voi aistia niin konkreettisesti...



Lapsiperheen kodissa sisustuksen yksityiskohdat vaihtelevat usein.
Tässä olohuoneen pöydällä ollut asetelma viime viikolta...


Jotkut yksityiskohdat taas kestävät odotettua pidempään...


Miksi lelujen kulkusuunta on vain lelulaatikosta poispäin?
Mut hei, imuroitukin siis on..!



Eteisen neliötkin tehokäytössä,
sinne voi kerätä kivasti kaikenlaista roinaa mm. portaiden alle.
Kirppislaatikoita matkalla jonnekin.
Liukuovien kiinni pysyminen on kovin satunnaista.


Ja mihinkäs tämä kaksikko on matkalla keskellä eteisen lattiaa?
Sulassa sovussa mono ja nappis...


Pupan huoneessa tunnelma jatkuu...


Keinutuolin mattokin sinnepäin.
Juuri niinkuin Puppa sen haluaa aina olevan.


Ja keittiö, kodin sydänkö?
Ehkä jossain mielessä...
Jouluverhot ikkunassa ja muutenkin kaikki näpsäkästi käden ulottuvilla.


Kodinhoitohuone viimeisenä.
Ei todellakaan vähäisimpänä...
Enkä jaksa edes selitellä.
Häpeän vain.
Nyt ihan julkisestikin.
Eikä tässä edes vielä kaikki.
Huomattavasti suurempi kaaos on pääni sisällä...

23 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi näitä on mukava katella et tietää etten mä ole ainoo =) Aina niitä siistejä kuvia näkee mut harvoin mein koti ainakaan sellanen on, vaikka siivoiskin!

lumiomena kirjoitti...

Toistamiseen täällä. Kyllä meilläkin leluja, sukkia, leivänmuruja ja kuopuksen nokkamukeja löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista. Lapsiperheen arkea :)

HIIRIEMO kirjoitti...

Rehellisiä kuvia! Meillä on aika usein sama fiilis, vielä sillä lisäyksellä, että kodinhoitohuone on ehkä noin 4 neliöö, joten ovea ei voi edes avata.

Kiitos terapiasta!

Ps. Jos lohduttaa, meillä monojen sijaan olohuoneen matolta saattaa löytyä rantasandaaleita ja muita ajankohtaisia jalkineita! :)

anni kirjoitti...

hahaha..Jooh, terapiaa todellakin. THANKS! :D

Tirlitta kirjoitti...

KIITOS TÄSTÄ! Tämä tuli niin tarpeeseen. Ihanaa että meidän talo ei ole ainut, jota toisinaan sisustetaan kaaos-nimisen trendisuuntauksen mukaisesti :)

Sininen Kaleidoskooppi kirjoitti...

Elä kuule yhtään häpeile..meillä on tämä asunto pahemmassa kunnossa kuin teillä vaikka ei ole lapsia :) Kattelin nuista kuvista, että missä se väitetty sotku on, kun meidän kämppä on siisti tuollaisessa kunnossa.. :D

Unelma-Alli kirjoitti...

Elämisen jälkiä! Kuten on joskus ennenkin todettu, niin on ERI asia kun on kaaos/ epäjärjestys kuin se että on SIKAISTA!

Hmm, mutta siitä pääsi sisäisestä kaaoksesta voisimme vähän rupatella joku kerta, eli parantaa maailmaa! ;)
Puolin ja toisin... :D

Heli kirjoitti...

Aah, mitä näkymiä!! Ihanan normaalia!! Eikä teillä nyt niin pahalta näytä.

Aloin tuossa miettimään, että ottaisinko meiltä kuvia nyt.. mutta voi olla, että niiden julkaisun jälkeen kukaan ei enää tahdo tuntea minua taikka käydä blogissani. Meillä on siis nyt niin karseeta että voi hyvää päivää vaan...

No, meinasin kyllä ottaa sellaset ennen-jälkeen kuvat sieltä yläkerran lasten tiloista, mihin uudet säilytystilat hommasin.. sanotaan niin, että ennen-kuvat on otettu, mutta millonkohan on siinä pisteessä homma, että voi ottaa ne siistit kuvat???

Soile kirjoitti...

Hei; tämä oli hauska:D Äläkä yhtään välitä...ne lapset on niin vähän aikaa siinä lähellä ja pieniä, että enemmän aikaa heille ja kodin järjestys (joka siis tosiaankin on eri asia kuin epäpuhtaus) on ihan toisella sijalla! Meillä ei ole enää pieniä lapsia, niin ei ole siis ketään kuka jättäisi niitä leluja johonkin ja aikaakin on jo kaikkeen muuhun. Nauti elämästä ja lapsistasi niin kauan kuin ne ovat joka päivä läsnä...tulee vielä aika kun kökötät sohvalla, mahdollisesti läppäri sylissä, niinkuin minä, kun lapset ovat jo omillaan tai kun ne ovat teinejä, joita näkyy vain pitemmissä mutkissa:) nimim. kokemusta on:) t.soile

PRINSESSATRIO kirjoitti...

Huoh! Mä luulin että olen ainoa ;)

Minttu kirjoitti...

Ai miten ihanaa!!!! Tää piristi päivää kummasti. =)
Eksyin tänne tuolta PrinsessaTrion Talosta ja tulen varmasti toistekin.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana postaus :) Minäkin niin inhoan epäjärjestytsä, mutta välillä kämppä on kuin pommin jäliltä, mutta hei - elämäähän se vain on ja kaikki niin näppärästi kätten ulottuvilla ! Eipä tartte miettiä, että missähän kaapissa tai laatikossa se olikaan, kun voi kätevästi napata tarvittavan esineen, tavaran, vaatteen vaikka olkkarin pöydältä :))
-terkku-

melkoelli kirjoitti...

Voi kiitos valtavasti teille kaikille näistä lukuisista kommenteista!!!
On oikeasti todella lohduttavaa kuulla, että jollakin muullakin on kotona kaaos. Sitä kun ihan oikeasti kuvittelee olevansa ainoa.
Olen niin tuijotellut ihania sisustuslehtiä ja kauniita blogeja ja ajattelen, että joo, ois tosi kiva... Ja kun katse nousee kauniista sisustuskuvasta ympärille, niin paluu todellisuuteen on... hmm... sanoisinko että aika karu. ;)

Unelma-Alli: No tosiaan! Maailmassa olisi taas paljon parannettavaa... ;)

Valloittava valkoinen kirjoitti...

Kiva totuuden mukainen kaaos!

Hyvää viikonloppua!
Anu

Sanna kirjoitti...

Voi kiitos tästä postauksesta. Olen jossain kuullut termin kaootikko ja sen nimikkeen alle itseni luokitellut. :)
Meillä ei voi syyttää pieniä lapsia, niitä kun ei enää ole, mutta kyllä noi isotkin osaa. Äitejä lukuunottamatta.

melkoelli kirjoitti...

Valloittava valkoinen: Totuuden mukainen kyllä, mutta ehkä vähemmän kiva. =D
Hyvää viikonloppua sinnekin.

Sanna: Kaootikko. Hmm... Kuulostaa aika soppelilta termiltä. =D
Enpä minäkään voi lapsia vain syyttää. Peiliin vois kurkata, jos ilikiäis... ;)

Lapanen kirjoitti...

Olipa lohdullinen näky! ;) Meillä taitaa olla semmoinen kestokaaos, että en enää jaksa uskoa, että kaikki tavarat koskaan löytävätkään omille paikoilleen. Eivät ainakaan samanaikaisesti. Ihanaa kevään odotusta kaikesta kaaoksesta huolimatta!

melkoelli kirjoitti...

Lapanen: Kiva kun piipahdit blogissani ja kommenttia siitä jätit. Mukavaa kevään odotusta myös sinulle. =)

Tiina kirjoitti...

:D mä oon meinannut tehdä samanlaisen postauksen. mut vielä on kulissit pystyssä. :D

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana kaaos! Blogisi sai minut nauramaan, kiitos yön piristyksestä. Ehkäpä meidän asunnon kaaos saa huomenna kyytiä...

Anonyymi kirjoitti...

ihanan sekaista :)) kuten moni muukin on jo sanonut, niin sitähän se lapsiperheessä aina on..

kahlasin lävitse koko blogisi tässä muutaman päivän kuluessa, kivasti pääsi mukaan kuulumisiinne! :)

outi lappeenrannasta :)

melkoelli kirjoitti...

Ihanaa kun jätätte kommenttia käynnistänne!
Ja siis kiva jos tämä postaus on toiminut inspiraation lähteenä teille muille. Kyllähän minäkin innostun aina Sillä siisti -ohjelman jälkeen... ;D

Mari kirjoitti...

Ihanaa, just tuolta meillä näyttää useinkin. Ja tosiaan, sängystä näkee kuka nousi viimeisenä.

Todella parantavaa, vaikka omassa kodissa se tosiaan käy päähän (muiden asioiden ohessa)

LinkWithin

Related Posts kanssa Thumbnails