torstai 30. huhtikuuta 2009

Aikalisä


Viime aikoina olen potenut jonkin sortin blogiähkyä.
Siispä otan tässä kohtaa pienen aikalisän.
Kirmaan kesälaitumille.
Palaan taas kun ikävä iskee.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Kenkäostoksia lapsille

Taas on se aika, kun pitää kurkistaa kenkäkaappiin.
Ostaa pieneksi käyneiden ja rikkinäisten tilalle uusia.

Lenkkarithan menee uusiksi joka vuosi.

Ruusunen valitsi tälle keväälle valkoista ja hempeän vaaleanpunaista.


Miris halusi ehdottomasti nauhakengät.
Tarrakenkiä ei siis edes vilkaistu.


Tämä miellytti jalassa.
Äidin houkuttelemana ruskeaa mustan sijasta.


Vanhojen, pieneksi käyneiden nappisten tilalle uudet.
Täältä tullaan ruohokentät!


Ruususelle juhlakengät erityisesti tulevaa viikonloppua silmällä pitäen.


Silloin näillä pääsee tanssimaan!
Nappikset Prismasta, muut Citymarketista.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Puuhastelua pihalla


Aurinkoinen ja lämmin sää houkutteli meidätkin pihalle.
Linnut lauloivat ja aurinko paistoi.
Kevät on vihdoin täällä!

Fiskarsin Roosa nauha -harava tuli
sopivasti eteen taannoisella kauppareissulla.
Vanhasta haravasta puuttuikin jo pari hammasta.


Ruususen leikkimökki koki kevätsiivouksen.
Päälle luonnollisesti pieni kahvitteluhetki.


Ja kaikessa mukana tietysti myös Elli.
Päivää paistatellen.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Lasten vaatteita myynnissä!


Vihdoinkin keksin keinon saada Huuto.nettiin
suoraan niitä isoja kuvia.
Uusi yhteistyökumppanini siinä on KuvatOn.
Pikkuhiljaa laitan vaatteita myyntiin.
Ehkä muutakin.

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Åsa Linderborg: MINUA EI OMISTA KUKAAN


Tämän kirjan lukeminen oli välillä jollakin tavalla ahdistavaa, toisaalta mielenkiintoista. Kirja tuntui niin omakohtaiselta. Liian samanlaiselta kuin oma lapsuuteni, ehkä onnellisemmalta vain. Minäkin kasvoin isän kanssa kahdestaan äidin lähdettyä. Isäni on myös metallityöläinen ja alkoholin pauloissa. Minunkin isäni on pitänyt aina kodin siistinä, elää yksin jne. Kirja oli siis minulle koskettava. Se nosti paljon jo osittain unholaan jääneitäkin muistoja pintaan. Välillä silmien kastuessa en tiennyt itkinkö kirjalle vai omille lapsuusmuistoilleni.
Kirjassa on kuvattu hyvin tarkasti ympäristöä ja pieniä yksityiskohtia. Åsa on kirjoittanut isästään mielestäni kauniisti, ilman katkeruutta. En tiedä pystyisinkö itse kaikkien asioiden kohdalla samaan.
286 sivua.
"Ruotsalaisen kirjallisuuden lapsuudenkuvausten klassikkoja"
-Aftonbladet-
Åsa Linderborg kertoo kasvuvuosistaan yksinhuoltajaisänsä, västeråsilaisen metallitehtaan surumielisen karkaisijan kanssa. Lapsuutta värittivät isän alkoholismi ja luokkasidonnaisuus, mutta kurjuus oli lähinnä aineellista: kunhan isä sai päivittäiset oluensa, hän omistautui tyttärelleen kokonaan. Arjesta selviytyäkseen monenkirjava työläisperhe turvautuu huumoriin kansankodin loiston ja murenemisen aikana.
Iskä sanoi, että meidän ikkunamme oli kuin joulukalenterin 24. luukku. Hän toivoi, että ihmiset kulkisivat meidän talomme ohi, katsahtaisivat ylös ja ajattelisivat, että tuolla asuu varmaan joku tosi reipas ja säntillinen naisihminen, kun on noin nätiksi laittanut kotinsa.
- Kyllä akat perhana hämmästyisivät, jos kuulisivat, ettei täällä asu ketään naisihmistä vaan itse karkaisijamestari Leif Andersson!
Minua ei omista kukaan on koskettava ja ylistetty tositarina onnellisesta lapsuudesta alkoholisti-isän tyttärenä.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Tehtailua kirppiskodilla


Ensimmäinen vuosi,
kun en ole osallistunut virpomisoksien tekoon.
Tehdas pyöri täysillä ilman minuakin.

Ruusunen oli kyllä hieman huolissaan, riittääköhän ne..?
Ehdotti, että heidän ollessa virpomassa äiti ja iskä voisi tehdä lisää.

Ihan kuin näissä ei jo olisi tarpeeksi.
Värikästä pääsiäistä!

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Tunnustuksia

Ihana Mimmuli lämmitti jälleen mieltäni tunnustuksilla.
Y Kiitos. Y

Tunnustuksia on aina kiva saada ja mielestäni kiva myös laittaa eteenpäin. En tiedä millaiset säännöt näillä tunnustuksilla on, mutta laitan nämä molemmat nyt eteenpäin kahdelle.
Ensimmäisen ojennan:
Polkadot blogin Hannille ja
Elämää metsäpirtissä blogin Hanna-Marialle.

"This blog invests and believes in the PROXIMITY-nearness in space, time and relationships. These blogs are exceedingly charming. These kind bloggers aim to find and be friends. They are not interested in prizes or self-aggrandizement! Our hope is that when the ribbons of these prizes are cut, even more friendships are propagated. Please give more attention to these writers!"

Tämän toisen tunnustuksen haluan ojentaa:
Liivian talossa blogin Liivialle sekä
Hiirulaisen majan Hiiriemolle.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Wanted!

Kadonneen tuntomerkit:
Sinimusta Nokialainen.
Koko 23.
Lämminvuori.
Tunnetaan kotoisemmin nimellä kumppari.
Tänään kiersin kaupungilla vaatekaupasta toiseen. Puppa nökötti tyytyväisenä rattaissa, kun tämä mamma porhalsi ympäri kaupunkia. Tähtäimessä oli kummitytölle takki kevääseen. Kiersin kaikki mahdolliset: H&M, Lindex, Kapp Ahl, Seppälä, Halonen ja lopulta uudelleen H&M:lle, josta lopulta takin ostin. Onnellisena, tyytyväisenä ja hieman hikisenäkin puuskutin vihdoin takaisin parkkihalliin ja autolle. Siinä sen huomasin: Pupan toinen kumisaapas oli pudonnut! Voi itku!
Ei auttanut kuin lähteä paluureittiä takaisinpäin. Kävin kolmessa viimeisimmässä kaupassa huhuilemassa kadonneen saappaan perään, tuloksetta. Parkkiaika alkoi olla lopussa ja oli palattava autolle. Kurvailin kotiin Pupan istuskellessa hiljaisena takapenkillä toisessa jalassa yksinäinen kumisaapas, toisessa harmaa villasukka.
Kotona soitin liikkeitä läpi. Kukaan ei ollut nähnyt pientä ylimääräistä kumisaapasta. Miehen kotiuduttua töistä lähdin vielä yksin uudelle etsintäkierrokselle. Kiersin kaikki kaupat kysellen myyjiltä ja katselin kadun varrelta. Eipä löytynyt saapasta enää. Sille tielle se jäi. Niisk!

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Loskakeleille...








...Puppa sai uudet kuravaatteet.

Takki & housut Lindex.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Tiikerikakku

Pitkästä aikaa tuuskasin keittiössä jotain muuta, kuin jo aikaisemmin mainittuja reseptejä. Mikähän siinä onkin, että mm. mokkaruudut tulee aina ensimmäisenä mieleen, kun tekee mieli jotain oikein hyvää. Sitä vaan jämähtää johonkin tiettyyn tekemiseen. No, ne tietysti tekee tosi nopeasti, onnistuminen on varmaa ja makeannälkä lähtee. Nyt kuitenkin tekaisin pitkästä aikaa Tiikerikakkua. Sehän on parasta kuivakakkua! Teen kakun tällä ohjeella:

TIIKERIKAKKU

250g rasvaa
1,5dl sokeria
3-4 munaa (2dl)
3-3,5dl vehnäjauhoja ja 0,5dl perunajauhoja
2tl leivinjauhetta
1rkl vanilliinisokeria

Rasva pehmitetään ja vatkataan sokerin kanssa vaahdoksi. Munat lisätään yksitellen seosta voimakkaasti vatkaten. Jauhot, mausteet ja kohotusaine lisätään.
Taikinasta otetaan erilleen noin 1/3 ja siihen sekoitetaan 2rkl kaakaojauhetta ja 2rkl kermaa tai maitoa. Vuokaan levitetään ensin vaaleaa taikinaa. Sen päälle levitetään tumma taikina ja päällimmäiseksi loppuerä vaaleaa taikinaa.
Pistelemällä haarukalla taikinakerrosten läpi saadaan lisää tiikerikuviointia.
Paisto vajaa 2l:n vuoassa 175 asteessa noin 50-60min.

Meillä leipomukset ei säily yhtään, joten tätäkin teen kerralla aina tupla-annoksen, että saan kerralla kaksi kakkua.

torstai 2. huhtikuuta 2009

Metsäretkellä

Lapset on viime päivinä innostuneet retkistä.


Eväät mukaan ja ulos syömään.



Keväinen auringonpaiste on ihanaa.



Kaikki valokuvat ottanut Miris 9v.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Parturointia

Kääk!


Voi minkä näköinen siitä tuli!

LinkWithin

Related Posts kanssa Thumbnails