tiistai 11. marraskuuta 2008

Savisilta

Kävelyllä ollessa ylitimme vanhan sillan.
Lapsena yritin mennä aina nopeasti sen yli.
Pelkäsin sen romahtavan, koska sehän oli vanha.






Savisilta ylittää Kalajoen Ylivieskan kohdalla.
Savisillan on suunnitellut Jalmar Castrén ja se on rakennettu 1912.
Se on Suomen toiseksi vanhin teräsbetonisilta.
Tuolloin vielä oudon rakennusmateriaalin vuoksi siltaa alettiin kutsua Savisillaksi.
Rakenteeltaan silta on viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta.
Silta on vuodesta 1971 ollut kevyenliikenteen käytössä.
Savisillalla on joskus järjestetty kesäisin myös siltatansseja.
Tiemuseokohteeksi silta valittiin vuonna 1982.

10 kommenttia:

Antzu kirjoitti...

Kyllähän tuo aika kestävältä näyttää ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä itsekin lapsena luulisi, että se romahtaa, jos sitä kutsutaan savisillaksi! ;) Hienon näköinen!

Unknown kirjoitti...

Mä muistan myös, että olen "pelännyt" siltoja. Nyt aikuisiällä maialmalla reissatesa on taas mennyt tai joutunut menemään mitä vaarallisempia siltoja pitkin. Hullun hommaa, mut asenteella, että JOS paikallinen siitä kulkee, niin itsekin voi mennä. Muuten moni sanoinkuvaamaton juttu olisi ja¨¨anyt kokematta. Riskienottoa.. ;)

Iloa sinne!

Rouva Nordman kirjoitti...

Hieno kivisilta! Sellaiseksi kutsuttiin lapsuuteni kylällä ollutta siltaa. Olen iloinen, kun näin tämän, mieleni tulvahti täyteen mukavia lapsuusmuistoja. Kiitos.

Piukku/Pia kirjoitti...

Minäkin olen tuon sillan yli kulkenut kun oltiin sukuloimassa =)

Valloittava valkoinen kirjoitti...

Heh aika samnlaisia muistoja on minulla silloista ja varsinkin yhdestä vanhasta kotipaikkani puusillasta jossa oli jonkinmoinen vanhanaikainen"voimalaitos"ja veden kohina oli kova sillalla ja silta oli kapea kuin mikä ja toisella puolen oli vesi tosi korkella ja liki!!!Voi näitä lapsuuden muistoja niitä ei osaa edes kaikkia muistaa ennen kuin jostain pilkahtaa tälläisiä muistutuksia niinkuin sinä nyt laitoit!
Ihanaista illan jatkoa!
Anu

melkoelli kirjoitti...

Antzu: Juu, kyllähän se kestää. Kyllä minäkin NYKYÄÄN sen uskon. =D

Satu: Nimenomaan just se nimikin kuulosti niin epävarmalta ollessani lapsi. Ja kun siitä ei saanut autot kulkea, niin ajattelin että kestääköhän se sitten pyörääkään...

Anni: Hui! Minä taidan olla sen verran turvallisuushakuinen, etten uskaltaisi mihinkään hurjan näköisille riippusilloille tms... Jostain kumman syystä voin kyllä kuvitella sinut keikkumaan sellaiselle... ;D

Katilein: Ihanaa saada sinunkin sanasia tänne ja kiva kun siltakuvat herätti ajatuksia. Minäkin vierailin pitkästä aikaa blogissasi ja aion tulla vastaisuudessa sinne useamminkin... =)

Piukku/Pia: Kappas vain! Tuttu silta siis sinullekin! =)

Anu: Kova veden kohina kyllä lisää jännitystä sillan ylitykseen. Nyt aikuisena sitä tietysti suhtautuu erilailla, mutta lapsena se tuntuu tietysti aika pelottavalta.

Kiitos teille kaikille kommenteista. Tosi kiva, että kuvat herätti ajatuksia ja että kommenttiakin käynnistä jätitte.
Olette ihania.

mimmuli kirjoitti...

Kauniita taiteellisia kuvia! Varsinkin se missä vanhempipariskunta näkyy kuvassa. =)

Anonyymi kirjoitti...

Tuli vuosina 2001-2002 rampattua tuota siltaa aika usein, kun se yhdisti pisteen A ja B ;) Ihan muistot tuli mieleen.. :D Todella hienoja ja hyviä kuvia.

melkoelli kirjoitti...

Mimmuli: Kiitos sanoistasi. Itsekin tykkäsin erityisesti kyseisestä kuvasta.

Taru: Kiitos. Pientä nostalgiaruisketta siis sinullekin... ;D

LinkWithin

Related Posts kanssa Thumbnails